Maailman menoa. Bryssel

Sydän tunnetta täynnä,
läikkyen yli,
kyynelsilmin,
ajatusten siivin 
heidän luokseen,
ja meidän kaikkien.
Maailma on murtunut 
- jälleen,
mutta emme anna periksi.

Surun pyyhin silmistäin

Mihin tämä maailma on menossa, aina uusia terroristitekoja, missään ei turvaa. 
Ja kysymys: MIKSI? Miksi nämä ihmiset tekevät mitä tekevät, miksi he ovat niin alttiita vaikutuksille, johtajilleen, että tekevät mitä tekevät......Kukaan ei taida tietää yksiselitteistä vastausta.....

On vain ääretön suru..

Kulminaatiopisteenä nainen roikkumassa rokkitapahtuman ikkunasta, huutaen olevansa raskaana,,,,,auttakaa,,,,,,siinä koko inhimillisyyden huippu - nainen - vauvaa odottava - roikkuen - elämää kannattaen - hädässä - 

Periksi ei pidä antaa - taipua terroristeille - olemme yhdessä vahvoja!

Sytytin kynttilän - elämänliekin, muistoliekin - heille, meille!

Tätä maailman menoa....

Kyllä tässä mietityttää tämä maailman meno - on pakolaistulvia, luonnontulvia, sote-tulvia.......

Keskisuomalaisessa oli eilen juttua taas turvapaikoista, eräässä niissä oli ollut kärhämää ruoka-asioista - osa pakolaisista haluaisi valmistaa ruoan itse. Sehän kuulostaakin ihan järkeenkäyvältä - kuluu aika mukavasti, saa tehdä itse....Luin sitten eteenpäin tuota juttua - ja sieltä ehkä osittain löytyi selitys tälle innokkuudelle-----

Suora lainaus Keskisuomalaisesta: "Yksin asuva turvapaikanhakija saa kuukaudessa 92,64 euroa, jos hänelle tarjotaan ruuat vastaanottokeskuksessa. Ilman tarjottuja aterioita vastaanottorahan perusosa on 316,07 euroa kuukaudessa". 

Se, mitä minä jäin miettimään, oli tuo isompi summa - eli toiset saavat yli 300 euroa rahaa kuukaudessa - suurinpiirtein saman, kuin suomalainen nuori (tai ehkä muutkin) saa Kelan minimirahaa - mutta turvapaikkalainen ei maksa mitään kuluja siitä....ymmärtääkseni.....

Samoin olen miettinyt katsoessani TV:sta näitä - yleensä nuoria miehiä -hienot kännykät näyttää olevan monella, samoin vaatteet .....kuinka paljon tästä tulomäärästä on todellisia hätää kärsiviä ja kuinka paljon muita.....

En ole mitenkään pakolaiskielteinen, mutta mietityttämään pistää ......

Tässä nyt päivän pohdintoja - mitä mieltä te olette?

Syksy

Syksyn värikirjava matto
se on vielä täällä
- riemullisen väriset lehdet
tanssivat maassa ja ilmassa,
tuulenvireen pyörittäessä
ne läkähdyksiin,,,,,,

Ihana valo,,,,

Aurinko taistelee paikastaan,
minä olen vielä täällä!
Pinnistelen harmaiden pilvien läpi,
uskallan näyttäytyä,
tiedän,
että ihmiset minua niin kaipaavat,
kannattaa siis taistella
- vaikeuksien kautta voittoon...
minä tulen....

Koulukiusaaminen, YLE

Eilen tuli YLE:ltä koulukiusaamisohjelma. Minä en sitä katsonut kuin aivan lopussa. Eikö siis minua aihe kiinnostanut? Tästä ei ollut kyse, vaan ajattelin, että siellä puhutaan minulle vieläkin kipeästä aiheesta ja en pysty sitä katsomaan.

Olenko ollut koulukiusattu? Kyllä jotain on ollut aikoinaan, mutta se ei ole minulle tätä traumaa aiheuttanut, 
vaan oman poikani joutuessa useasti kiusattavaksi - äitinä tunnekuohut olivat sitä luokkaa, etten halua sitä tunnetilaa enää kokea - muistot ovat vielä kipeänä piikkinä ihollani.

Luulenpa, että nyt jo aikuinen poikani on selvinnyt niistä kokemuksista minua paljon paremmin, mutta minun arpeni ovat vielä siellä jossain, 
naarasleijonan lailla jouduin niin monesti ottamaan yhteyttä kouluun, jotta taas jälleen pidettäisiin joku palaveri kiusatun ja kiusaajan kanssa, me vanhemmatkin olimme monesti mukana, ja hyöty? - kiusaaminen jäi hetkeksi, kunnes taas alkoi.

Poikani ei joutunut kokemaan kovinkaan paljoa fyysistä väkivaltaa, mutta kuten olen sanonut aiemmin, se henkinen väkivalta, sanoilla ruoskiminen, on monesti monta kertaa pahempaa - se jää tuonne sielun syövereihin............Olen puhunut poikamme kanssa tästä -joskus vieläkin- ja tuntuu, että hän on onnistunut hyvin tunnetilojensa hallinnassa tässä suhteessa eikä muistele - tällaisessakaan yhteydessä - näitä, onneksi edesmenneitä, asioita elämässään.

Aiempia tuntemuksia voit halutessasi lukea blogistani, tunniste on "murheita" - vaikka tuosta alhaalta klikaten....

Minä taas aloitin kirjanteon tästä aiheesta, näkökulmana kiusattu ja perhe, miten se vaikutti kokonaisvaltaisesti elämäämme. Nyt se kirjanteko on jotenkin ollut jäissä, en ole saanut siihen riviäkään vähään aikaan,,,,,,,,,,,pitäisiköhän taas alkaa sitä miettimään, saisi sanoilla puettua tunteensa pintaan, puhdistettua ehkä myös sieluni syöverit samalla,,,,,,,,,,,,,,

Lopuksi toivon,  ETTÄ TÄLLAISETKIN TV-OHJELMAT SAAVAT OIKEASTI JONKUN PALLON PYÖRIMÄÄN, MYÖNTEISEEN SUUNTAAN!


             Sanoilla,
               niin julmilla,
             päin naamaa 
            sivallat
              ruoskan lailla,
            pieksät sanoillasi
                    toisen, avuttoman.
           Ajatteletko yhtään,
                    sitä toista?

Joulukuu.....

On kääntynyt lehti taas kalenterin,
mut yritetään,
et ei olla kiireisinä nurin narin,
vaan joulua puuhaillaan hiljalleen,
sydämiimme sitä valmistetaan....

Leppoisaa joulukuuta!

Tarina päivässä

Kyllä minä kuulkaa olen tullut ihan homeloksi, en ole tätä muistanut ollenkaan.....Olen ollut osa-aikatyössä samassa paikassa missä olin ennen työttömyyttä (samassa duunissa jo vuosien ajan) .......ja 28. päivän sana on PUNOTTU---------ja näin työpäivän jälkeen teen 10 sekunnin runon.....katsotaan onnistuuko..

PUNOTTU

Meidät on punottu yhteen,
nippusiteellä niputettu,
rautalangalla väännetty,
henkisellä langalla punottu,
vuosien varrella 
olemme kuin yhtä punosta.....


No, meni nyt ehkä 20 sekkaa, mutta nää on nyt näitä mun pösähdyksiä.....

ILOISTA VIIKONLOPPUA!
Me lähdemme mieheni kanssa miehen työpaikan pikkujouluihin - Tallinnaan pikaliipparilla, yötä hotellissa, pidot siellä ja sunnuntaina väsyneenä pois :)

Tarina päivässä

16. päivän sana on SYDÄN ja siitä keksin runontapainen......

Sydän
- se on avoin kaikelle rakkaudelle,
kauneudelle.
Välillä sydän joutuu koville,
kaikkea elämässä tapahtuu,
sydän itkee äänettömästi,
maailma on niin musta,
ei inhimillisyyttä....

Sydän
- tunnen sydämen sykkeen,
sinun ja minun,
yhtä aikaa ne sykkivät,
vuosien kuluessa
olemme samassa rytmissä....

Pyhäinpäivä - ajatus poismenneille....

Muistavaa Pyhäinpäivää!
        
Annan ajatukseni viivähtää 
menneissä ajoissa,
lapsuus........

Sydän värähtää,
äitini,
ihana, lempeä.
Käteni kohoaa,
taivasta kohti,
vilkutan 
- menneille ajoille.....

Tarina päivässä - eka kyhhäelmä

Aakkostarinan (lue edellinen postaus) marraskuun ekan päivän sana on  HAVU-----------ja tässä kyhäelmä/tarina ihan omasta päästä - tapani mukaan en miettinyt yhtään, annoin vain sanojen tulla.....

Mitäs mieltä olet
1. ihan kökkönen    2. menettelee     3. aika kiva     4. oikein kiva    ????

----
HAVU
Ryms, olin polvillani, rähmälläni kuin ellun kana.....karkea lumi hiersi poskeni rikki. 
Kirosin tyypilliseen tapaani. Eka kertaako olin suksien kanssa hiihtämässä ja näin kävi, perskuta. Katsoin latua takanani  --- ja siellä, ladulla oli havu - kiiltävän vihreänä ja se selvästi ilkkui minua. Joku marjomatikainenko sen oli siihen pistänyt...... että putsaisi lumet suksista....havua perkele! 
Ja pöh, kömmin ylös, puistelin lumet vaatteistani ja jatkoin matkaa.....Latua perkele :)
-----
Vaikka kirosinkin tuossa, toivotan kaikille rentouttavaa viikonloppua! Olkaa kiltisti, kuunnelkaa itseänne, hellikää itseänne, antakaa aikaa itsellenne, muistakaa läheisiänne.......

***********************************************************

Elämäniloa!

Elämä
- se on kuin tanssi.
Väliin viipyilevää lähelläoloa,
sitten hulluttelevaa pyörähtelyä,
elämän karusellissa.....

Ja kuva täydentää tekstin :)

Syksy

Tuulahdus lämmintä ilmaa,
mukana kirpeä mauste.
Päivät leppoisenlempeitä,
illat kuulaan kirkkaita,
yöt kääriytyvät sumuun
- kunnes aamu taas  
sinua tervehtii.....
......Syksy......

Polkua pitkin astele,
se johdattaa luokseni.
Lempeät löylyt,
mieltä parantavat höyryt,
savusauna
- sielukin siinä levon saa.

Tässä mieheni ja muiden uurastuksen tulos viime kesältä - savusauna, joka ei ole ihan perinteinen. Se on isompi ja korkeampi, siinä ei ole myöskään perinteinen kivikasa löylyttäjänä, vaan kiuas - näin mieheni päätti, kun edellinen perinnesauna paloi poroksi, alunsa palo sai juuri siitä kivipesästä......

Ja tästä vaan sisään....

Tervetuloa, astu sisään.....hauskoja puuviritelmiä säppenä ja kahvana....

Aamun sininen hetki....

On ollut väliin niin ihanaa, kun ei ole liian kuuma - aamulla tuuli lempeästi heiluttaa kesäverhoja tervehtien minua. Kurkistelin kerran aamulla ulos ja otin kännykällä kuvan-----
ja hei, minusta tässä kuvassa on kaksikin epäsäännöllistä sydäntä
-------löydätkö sinäkin ne?? 
KYLLÄ LUONTO ON IHMEELLINEN.....

    Taivas, tuuli ja aurinko minua tervehtii
       - sydämellään sanovat:
          hyvää huomenta, 
    tänään
        on ihana päivä tulossa....

Oikein ihastuttavaa päivää myös sinulle, joka tänne blogiini eksyy tai ihan tarkoituksella tulee! Nämä sydämet ovat lämmöllä lähetetty -------juuri sinulle!!!

- klikkaa kuvan kohdalta isommaksi - löysitkö aamun sydämellisen tervehdyksen minulle---ja edelleen sinulle....

Tunteiden pakastus

Olen kehitellyt ajatusta oman kirjan tms. kirjoittamisesta. Nyt olen pikku hiljaa alkanut työstämään sitä - muutama lause kerrallaan. En tiedä, saanko sitä koskaan lähetettyä ja valmiiksi, mutta onpahan ainakin itselle terapeuttista - aiheeni on nimittäin koulukiusaaminen - poikani kokemuksista pohjaten ja tarinassa käsitellään paljolti myös minun kannaltani asiaa ja koko perheen, miten se vaikutti meihin kaikkiin....... Saapi nähdä....

Kun tänään muutaman lauseen kirjoitin koneelle ja mietin asioita, pullahti tällainen runontapainen asian tiimoilta - siksi ehkä aihe tällainen synkkä...

                  Tunteita
                  - voiko niitä pakastaa?
                  Ottaisi sitten sulamaan
                        vähän kerrallaan...
              - ettei käyttäisi kaikkia
                    tunteita yhdellä kertaa
                       - ettei jäisi sitten vain
                   tyhjä rasia,
                 ammottavana tyhjillään,
                       ei olisi enää
                     mitään
                            annettavaa.......

-------
PS.
Muuten kyllä olo on mukava, etten synkistele täällä alvariinsa :)
Iloa päivääsi - täällä ei kyllä paljoa käy porukkaa kuikkimassa, mutta hyvä, jos joskus edes joku eksyy tänne...

Ukkonen

Luonto
- niin lempeä ja levollinen,
kunnes salakavalat pilvet hiipivät, 
 salama viiltää taivasta,
yht´äkkiä on tunnelma muuttunut,
kuin mörköoopperassa.....
mutta silti,
se on vaikuttava kohtaus,
onneksi
sitä saa seurata kotona sisällä.....

Kevät ei tule

- ajattelin,

se on karannut

jonnekin etelään.

Mutta

se yllätti 

- taas-

vilkutti ilkikurisesti,

räväytti

kuumalla suudelmalla

- kesäkö tulikin saman tien....


(Tämän runontapaisen innoitti kuuma ilma-----
----kahdenkympin villitys melkein säässä.....huh hellettä........)

Maistelen sanaa äiti
- kuin uunituoretta pullaa.
Äiti 
- niin lämmin sana!

*******

Oman äitini tunnen
kevyestä tuulen kosketuksesta poskillani,
auringon pilkahduksesta,
taivaan sinisestä katseesta
- kuin äitini silmät.
Rakas äitini, siellä taivaan kodissa....

Aurinkoista Äitienpäivää kaikille!

Rantaan kiirehdin,
veden pintaa kosketin,
se jäi värähdellen
odottamaan lisää,
hellyyttä janoten....