Iloinen mieli – mistä blogini sai nimensä!

Poisnukkunut äitini lauloi tätä Iloinen mieli –laulua kauniilla äänellään ja me opimme siten myös laulun sanat. Joka juhlassa lauloimme tätä laulua!
Sitten kun äitini oli jo dementoitunut eikä laulu enää kulkenut, me lapset (varsinkin tytöt) koimme, että nyt on meidän aika muistuttaa äitiämme tästä(kin) ja lauloimme ”täysin palkein”.
Joku voi kokea tämän häväistyksenä, mutta koska tämä laulu oli niin rakas äidille, lauloimme sen myös äidin hautajaisissa, hengellisten virsien ohella - ja niin me sinä päivänä kokoonnuimme kaikki äidin yhdeksän lastaan seurakuntakodissa sen laulamaan…..
Se ei koskaan selvinnyt, mistä laulu on kulkeutunut äitini muistiin, mutta tällainen se on – olisiko siinä elämänohjetta meille kaikille…..

LAULUN sanat:

Iloinen mieli ja malttava kieli,
se maailman raitilla mallaa,
sellainen jolla on synkeä mieli,
elämä se tuohon tallaa.

Reippaalla mielellä kulkevaisen,
elämä on kevyt kuin huntu,
mut aivoissa synkän ja surevaisen,
alati on murehen tuntu.

Nauraen elämän huolten taakka,
kevyt on loppuun kantaa,
mut synkkä vain pääsee puolehen saakka,
kun nääntyy ja periksi antaa.

Nauravaa suuta kun alati kannat,
sulta ei ystävät puutu,
muta vinossa suusi olla jos annat,
ei elämäsi onneksi muutu.

Älä siis ystävä turhan tähden toiveita luotasi heitä,
vaan hymyile yksin ja toisten nähden,
ja aina toiveilla murehet peitä.